Duodji jođihanfápmun
Eatnan ja resursavuoigatvuođat
Eatnan ja resursavuoigatvuođat

Eatnan ja resursavuoigatvuođat

Sámi árbevirolaš anu nugomat bivddu, meahcásteami, boazodoalu ja guolásteami ii leat stáhta dohkkehan vuođđun go sámit leat háhkan vuoigatvuođaid. Sápmelaččaid earenoamáš oktasaš atnu iige leat dohkkehuvvon dákkár atnun mii sápmelaččaide vuođđudivččii vuoigatvuođaid. Riikkaidgaskasaš riekteovdáneapmi, Norgga duopmostuollomearrádusat ja láhkaproseassat leat dagahan ahte maŋimus jagiid dađistaga leat dohkkehan ahte sápmelaččaid eatnan, čáziid ja valljodagaid árbevirolaš atnu maiddái addá oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid.
Ovddasvástideaddji politihkkár
Aili Keskitalo ©Kenneth Hætta/Sámediggi
President NSR Ávjovárri

Sámediggi bargá

  • Sámiid eatnan- ja resursavuoigatvuođat duohta dohkkehuvvojit.
  • Kártet vuoigatvuođaid mii maiddái sihkkarastá sámiid oktasaš vuoigatvuođaid.
  • Dakkár riektegova, mii lea dásseárvosaš miehtá árbevirolaš sámi guovllu ja mii sihkkarastá duohta ovttaláhkásašvuođa majoritehta ja minoritehta gaskkas, ja iešguđet sámi guovlluid gaskkas.

Duogaš

Eatnamiid ja valljodagaid guhkitáiggi atnu buvttiha oamastan-, hálden- ja geavahanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja valljodagaide.

Dat mii vuolggahii Áltá-čázádaga buođđudeami vuostálastimiid lei sápmelaččaid eanan- ja resursavuoigatvuođaid váilevaš dohkkeheapmi. Okta vuostálastimiid bohtosiin lei ahte ráđđehus jagi 1980.s nammadii  sámi vuoigatvuođalávdegotti mii galgga čielggadit ”…sámi álbmoga rievttálaš dili eatnamiid ja čáziid geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa ektui”. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii vuosttaš oassečilgehusas jagi 1997:s ja nubbi oassečilgehusa ges 2007:s. Dohkkeheames eatnan- ja resursavuoigatvuođaid gullá dasa man vuosttažettiin sáhttá máinnašit priváhta vuoigatvuođadilliin. Dát earuhuvvo almmolašrievttálaš doaibmabijuin mat regulerejit čáhce- ja eananresurssaid geavaheami, ja mii maiddái galgá sihkkarastit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu.

Njuolggogeaidnu: NAČ 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/1997/nou-1997-4.html?id=140720

NAČ 2007: 13 Dat ođđa sámeriekti Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/2007/nou-2007-13.html?id=491883

Sámediggi bargun lea:

  • Leat konsultašuvdnabeallin ráđđehussii oažžumis dohkkehuvvot lága mii sihkkarastá sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja resurssaide ja nu ahte lága vuođđun leat olmmošvuoigatvuođat ja historjjálaš geavaheapmi.
  • Nammadit 3 lahttu 6:a lahttus Finnmárkkuopmodahkii mii hálddaša eatnamiid ja resurssaid Finnmárkkus finnmárkolága vuođul.
  • Mearridit njuolggadusaid dasa movt galgá árvvoštallat daid váikkuhusaid maid rievdaduvvon geavaheapmi dagaha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoibmii ja servodateallimii.
  • Meannudit áššiid main lea sáhka Finnmárkku meahci rievdaduvvon geavaheamis maid Finnmárkkuopmodat ovddida Sámediggái.

Ruđaid juohkin Sámi vuoigatvuođaid čuovvoleapmái areálaide ja resurssaide 2015

Ohcci Juolluduvvon doarjja 2015
Saemien Sijte 250 000
Bivdi – Mearrasámi bivdo- ja guolástanorganisašuvdna 100 000
Zorrovuođđudus 100 000
Sámeráđđi 450 000
Protect Sápmi vuođđudus 450 000
Ovttasbargojoavku Kalvvatnan bieggamillorusttegiid vuostá 100 000
Unjárgga gilisearvi 200 000
SUBMI 1 650 000