Duodji jođihanfápmun
Giella
Sámegielaid hálddašanguovlu
©Kenneth Hætta

Sámegielaid hálddašanguovlu

Sámegiela hálddašanguovllus leaba sámegiella ja dárogiella ovttaárvosaš gielat. Dát mearkkaša ahte buohkain lea riekti oažžut bálvalusaid sámegillii go váldet oktavuođa almmolaš ásahusaiguin mat leat sámegiela  hálddašanguovllu siskkobealde.

Ovddasvástideaddji politihkkár
Aili Keskitalo ©Kenneth Hætta/Sámediggi
President NSR Ávjovárri
Áigeguovdil
Aili_påtur
Giellaguovddáš Návutnii
Návuona suohkan lea ohcan ásahit sámi giellaguovddáža ja Sámediggeráđđi lea...
Loga eambbo
169
Nanu ja bistevaš giellaáŋgiruššan mánáid váste
-Mus leat vuordámušat jođánis ja ollislaš čuovvoleapmái Sámi giellalávdegott...
Loga eambbo

Sámegiela hálddašanguovlu fátmmasta Guovdageainnu suohkana ja Kárášjohka, Deanu, Unjárga ja Porsáŋggu gielddaid Finnmárkkus, Gáivuona ja Loabát suohkaniid Romssas, Divttasvuona suohkana Nordlánddas, Snoasa suohkana ja Raavrevijhke gielda Davvi-Trøndelagas.

Njeallje davimus fylkkasuohkanat, Finnmárku, Romsa, Nordlánda ja Davvi-Trøndelaga, gullet maiddai hálddašanguvlui. 

Sámegielaid hálddašanguovlu: 

Forvaltningsområdet for samisk språk

Sámegiela hálddašanguovllus galget sámelága giellanjuolggadusat sihkkarastit rievtti:

  • Atnimis sámegiela almmolaš ásahusaiguin gulahallamis
  • Ahte beassá gullat ja oaidnit sámegielain almmolaš oktavuođain

Sámegiela hálddašanguovllus lea čuovvovaš gáibádusat almmolaš ásahusaide ja doaimmaide:

  • Almmuhusat mat leat hálddašanguovllu juogo olles álbmoga várás dahje álbmotoassái, galget leat sihke sámegillii ja dárogillii. Skovvi mii adno hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš ásahusa ektui galgá gávdnot sihke sámegillii ja dárogillii (§ 3-2).
  • Sus guhte sámegillii váldá oktavuođa hálddašanguovllu almmolaš ásahusain, lea riekti oažžut vástádusa sámegillii (§ 3-3).
  • Sus guhte háliida sámegiela bakte áimmahuššat iežas beroštumiid sihke báikkálaš ja guovlulaš almmolaš  dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusaid ektui, lea riekti oažžut bálvaluvvot sámegillii (§ 3-5).
  • Hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš ásahusaid bargiin lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa (§ 3-7).
  • Suohkanstivra sáhttá mearridit ahte sámegiella ja dárogiella galget leat ovttaárvosaš gielat olles suohkanhálddahusas dahje muhtun osiin (§ 3-9).

Oahpahusláhka, mánáidgárdeláhka, ja báikenammaláhka bidjet earenoamáš gáibádusaid hálddašanguovllu suohkaniidda:

  • Suohkanis lea ovddasvástádus fuolahit ahte mánáidgárdefálaldat sámegielat mánáide huksejuvvo sámi  giella ja kultuvrra nala (mánáidgárdeláhka § 8)
  • Sámi oahppoplána – Sámi máhttolokten – galgá geavahuvvot suohkana skuvllain (oahpahuslága láhkaásahus, § 1-1)
  • Luoddagalbemis daid guovlluin gos leat máŋggagielat báikenamat geavahuvvojit, galgá sámegielat báikenamma čállojuvvot álggus (báikenammalága láhkaásahus, § 7)

Doarjja guovttegielat suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda
Sámediggi lea jagi 2011.s juohkán 46 milj. ruvnno guovttegielatvuođa doarjaga suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda mat leat sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu siskkobealde. Suohkanat ožžot gaskal 3 milj. ruvnno ja 7,5 milj. ruvnno doarjaga 2011:s, ja fylkkasuohkanat ožžot gitta 1,4 milj. ruvnno rádjai. Dasalassin juolluda Sámediggi doarjaga logi giellaguovddážiidda (5,7 milj. ruvnno jagi 2011:s), ja ohcamušaid vuođul doarjaga gielladoaibmabijuide olggobealde hálddašanguovllu (oktiibuot 7,6 milj. ruvnno 2011:s).

Giela oktavuođas de lea maiddái Sámedikki doarjja oahpahussii – mm. oahpponeavvuide, mánáidgárddiide ja stipeanddaide – hui dehálaš váikkuhangaskaoapmin vai joksat mihttomeriid mat leat mearriduvvon sámegielaid ovdánahttima várás. Sámediggi lea 2010:s ráddjen oktiibuot 31,3 milj. ruvnno doarjagiidda sámegielat oahpahusa várás. Lassin dasa juolluda Sámediggi doarjaga dávvirvuorkkáide, kulturguovddážiidda ja kulturviesuide, ja doarjagat doaibmabijuide dearvvašvuođasuorggis, main maiddái lea stuora mearkkašupmi háhkamis buoremus rámmaeavttuid sámegilli.

Sámediggi leat 2010:s árvvoštallan guovttegielatvuođadoarjaga mii juhkkojuvvo suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllus. Dát árvvoštallan galgá earret eará leat vuođđun go árvvoštallat doarjaga meroštallannjuolggadusaid  ja raporterengáibádusaid.
Sámedikkis oktilaččat ságastallá suohkaniiguin ja sámi giellaguovddážiiguin  čoahkkimiin, seminárain ja konferánssain sámegielaid seailluheami ja ovdánahttima birra. Sii leat Sámediggái leamašan hui dehálaš ovttasbargoguoimmit.

Juogadeames Sámedikki 2011 guovttegielatvuođadoarjaga ovdanboahtá Sámedikki 2011 bušeahtas 5.2.1 čuoggás.

Hálddašanguvlui searvama proseassa
Guđe suohkanat gullet sámegiela hálddašanguvlui, lea mearriduvvon sámelága láhkaásahusas. Dalle go sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje jagi 1990, gulle guhtta davvisámegielat suohkana hálddašanguvlui. Jagi 2005:s searvvai Divttasvuotna Nordlánddas hálddašanguvlui, 2008:s Snoasa suohkan Davvi-Trøndelagas, ja 2009:s Loabát suohkan Romssas. Raavrevijhke suohkan Davvi-Trøndelagas mearridii 2010 geassemánu ohcat lobi searvat hálddašanguvlui. 

Go suohkan ohca lobi searvat hálddašanguvlui, de dat dáhpáhuvvá čuovvovaš vuogi mielde:

  • Suohkan mearrida ohcan searvanlobi. 
  • Suohkanat sáddejit searvanlobi ohcama Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii.
  • Departemeanta váldá oktavuođa Sámedikkiin ja bivdá sis cealkámuša suohkana ohcamuššii, ja suohkana guovttegielatvuođadoarjaga sturrodaga ektui.
  • Departemeanta doaimmaha hálddahuslaš ja ekonomalaš árvvoštallama, ja gárvvista ášši gulaskuddamii.
  • Láhkaásahusa rievdadanárvalus sáddejuvvo gulaskuddamii  guoskevaš gulaskuddanásahusaide (dábálaš gulaskuddanáigodat  lea 3 mánu) 
  • Departemeanta rievdada láhkaásahusa mii mearriduvvo gonagaslaš resolušuvnna bakte, mii mearkkaša ahte ášši meannuduvvo  ráđđehusčoahkkimis. 
Sámedikki mihttomearri lea ahte sámegiella galgá nannejuvvot ja šaddat oassin norgalaš almmolašvuođas.