Duodji jođihanfápmun
Riikkaidgaskasaš bargu
Riikkaidgaskasaš bargu

Riikkaidgaskasaš bargu

Máilmmi álgoálbmogat ellet hui iežálágan, ja dávjá váttis eallineavttuid vuolde. Riikkaidgaskasaš reguleremat das movt stáhtat meannudit ja ovttas doibmet álgoálbmogiiguin lea danin hui dehálaš máilmmi álgoálbmogiidda. Dás lea sáhka dohkkehuvvomis álgoálbmogiin ja ahte stáhtat politihka hábmemis dohkkehit álgoálbmogiid sierranas sajádaga ja beroštumiid olmmožin.
Ovddasvástideaddji politihkkár
Aili Keskitalo ©Kenneth Hætta/Sámediggi
President NSR Ávjovárri

Sámediggi bargá

  • Ahte álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođat nannejuvvojit
  • Ahte oažžut ceavzilis ovdáneami mii sihkkarastá sámiid ja eará álgoálbmotkultuvrraid ávnnaslaš vuođu
  • Ahte ovttasbargu sámiid gaskkas riikarájáid rastá viidána
  • Ahte Davviriikkat vuolláičállet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna mii dohkkeha álgoálbmogiid iešmearrideami

Duogaš

Sámediggi hálddaša prinsihpalaš oainnuid ja beroštumiid mat ovddiduvvojit ja bealuštuvvojit riikkaidgaskasaš dásis. La dehálaš ahte álgoálbmotipmárdus vuhtiiváldojuvvo sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásiin, ja ahte álgoálbmogiidda mearkkašahtti áššit ovddiduvvojit sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásis.
Álgoálbmotjoavkkuid eksisteansa ja eallin vuođđuduvvá ovddideapmái ja makkár faggi dan ovddideamis lea báikkálaččat, našunalalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Heivehanmunni ja nuppástuhttin, jotkkolašvuohta ja ođasteamit leat guovddáš doahpagat boahttevaš álgoálbmotservodaga hábmemis. Muhtun álgoálbmotjoavkkuide lea ođđaáigásaš searvevuođaid ovdáneapmi leamašan diehttelassan, ja earáide lea servodatrievdan dagahan čoavddekeahtes váttisvuođaid ja leat vásihan ahte eai hálddaš ođđa áiggi. Ollugat vásihit ahte eai beasa searvat ja leat oassin čálgoovdáneamis, ovdamearkka dihte leat čielga paralleallat geafivuođa ja álgoálbmogiid gaskkas.  Ollugat leat eaidaduvvon maŋimus logi jagi ođđa teknologalaš servodagas.
Sámiid kultuvrralaš áŋgiruššan, masa šattai ođđa leaktu 1960-logu loahpageahčen, bohciidahtii čielga dárbbu áŋgiruššagoahtit riikkaidgaskasaččat vai kultuvra bisošii ja ovdánivččii. Sámeášši šattai eanet ja eanet eamiálbmotáššin. Sámi organisašuvnnat barge 1970-logu rájes aktiivvalaččat beassamis mielde riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará Álgoálbmogiid Máilmmiráđi (WCIP) ásaheami oktavuođas jagi 1975:s. Maŋŋelis leat álgoálbmogat bargan ILO-konvenšuvnnain nr. 169 álgoálbmogiid ja olmmoščearddaid birra iešheanalaš stáhtain, ON julggaštusaid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja 1966 ON julggaštusain siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid dynámalaš ovdánemiin. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu, ja sámiid searvan dan bargui, lea njuolgut váikkuhan sápmelaččaid dillái. Dat bođii čielgasit ovdan dan bargus man olis jagi 2005:s finnmárkoláhka mearriduvvui. Sihke ILO, ON nállevealahanlávdegoddi, ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddji ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdit cealkámušat ja rávvagat ledje mearrideaddjin dasa go sámiid vuoigatvuođat dohkkehuvvojedje dan dásis go dahkkojedje finnmárkolága mearrideami oktavuođas.

Rádjerasttildeaddji bargu láhččojuvvo earenoamážiid nationála ja riikkaidgaskasaš forumiin bakte, nugomat ON, Sámi parlamentáralaš ráđi, Barents-ovttasbargu, Arktalaš ovttasbargu, Davviriikkaid ovttasbargu, davveguovlopolitihkka, Interreg ja davvi olli (EU).

Møte

04.12.2016 FNs konvensjon om biologisk mangfold

Sted: Cancun, Mexico. Tema: Partsmøtet (COP 13) for FNs...

09.01.2017 Møte med parlamentspresidenten i Canada

Sted: Stortinget, Oslo. Tema: President Aili Keskitalo m...

Senere hendelser