Internasjonalt-arbeid_mainimage.jpg

Sámi álbmogis leat guhkes árbevierut leat aktiivvalaš áŋggirdeaddjit riikkaidgaskasaš orgánain, earenoamážit Ovttastuvvon našuvnnain (ON), buoridandihte máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Dát bargu dahkko ovttasbarggu bokte ja solidaritehtas eará álgoálbmogiiguin. 

Davviriikkalaš Sámeráđđi, (dál Sámeráđđi) lea 1956 rájes bargan davviriikkalaš sámi ovttasbargguin ja riikkaidgaskasaš ovttasbargguin álgoálbmogiid máilmmiráđi bokte (1975) ja ON-vuogádagas. Ráđđádallamiid maŋŋil Sámeráđiin válddii Sámediggi veahážiid mielde ovddasvástádusa riikkaidgaskasaš doaimmaide.

Álgoálbmogat miehtá máilmmi gullet áibbas unnitloguálbmogiidda, sihke ekonomalaččat, kultuvrralaččat, sviillalaččat, politihkalaččat dahje gielalaččat, vuoiŋŋalaččat, humánalaččat dahje eará ládje. Unnimusat 370 miljovnna máilmmi álbmogis, mii lea badjel 7,3 miljárdda, rehkenastojuvvojit álgoálbmogin. Dát leat juhkkojuvvon badjel 5000 álgoálbmotjoavkkuide. Beare stuora oassi álgoálbmogiin gullet máilmmi geafimusaide. ON ceavzilmihttu lea máilmmi oktasaš bargoplánas čorget eret geafivuođa, vuosttaldit vealaheami ja bissehit dálkkádatrievdamiid ovdal jagi 2030.

Boađus ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssas WCIP 2014, geatnegahttá stáhtaid čađahit doaibmabijuid ja strategiijaid mat buoridit álgoálbmogiid dili miehtá máilmmi.

Larsen, Vibeke.jpg

Presideanta
Bellodat: Bellodatpolitihkalaččat sorjjasmeahttun
Válgabiire: Viesttarmeara válgabiire

Sámi ovttasbargu

Sámi álbmot lea okta álbmot mas lea iešmearridanriekti. Sorjavaččat riikarájáin, de galget sápmelaččat doalahit oktavuođa ja seailluhit ja ovddidit kultuvrralaš áššiid. Rájáidrastildeaddji sámi ovttasbargu lea guovddážis sámi servodateallimis.  

Sámediggi áigu bargat: 

  • Sápmelaččat galget seailluhit ja ovddidit iežaset giela. kultuvrra ja sin servodaga sihke siskkobealde nationálastáhtaid ja stáhtarájáid rastá. 

Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ásahan oktasaš ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi. Ráđđi lea institušunaliserejuvvon ovttasbargu gaskal sámedikkiid áššiin mat gusket sápmelaččaide eanet stáhtain dahje sápmelaččaide oktan álbmogin.  

Dát leat válljejuvvon lahttun Sámi parlamentáralaš ráđđái Norgga Sámedikkis:

1. Vibeke Larsen                              
2. Ronny Wilhelmsen    
3. Aili Keskitalo
4. John Kappfjell  
5. Toril Bakken Kåven
6. Ellinor M. Jåma
7. Johan Vasara    

Sámeráđđi

Sámeráđđi lea sámiid oktasaš kulturpolitihkalaš ja politihkalaš institušuvdna danin go dat lea Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Rušša Federašuvnna sámiid organisašuvnnaid ovttasbargoásahus. Riikkaidgaskasaččat gohčoduvvo Sámeráđđi NGO organisašuvdnan, non-governmental organization. Sámiráđi váldoulbmilin lea áimmahuššat sámiid oktasaš beroštumiid, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá ja bargat nu dan badjelii ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin.

Sámeráđđi lea hui dehálaš ja dohkkehuvvon álgoálbmotaktevra riikkaidgaskasaččat. Sámeráđis lea alla gelbbolašvuohta ja viiddis riikkaidgaskasaš fierpmádat. Sámediggi ja Sámeráđđi ovttasbarget soames riikkaidgaskasaš áššesurggiin, ja dain lea goabbatlágan rollat nu ahte nubbi dievasmahttá nuppi. Ráđis leat 15 lahtu main viđas gullet norggabeallái, njealjis  ruoŧabeallái, njealjis suomabeallái ja guovttis ruoššabeallái.  

Davviguovllut

Davviguovlopolitihkas leat stuora hástalusat álgoálbmogiidda, nationála eiseválddiide ja industriijaberoštumiide álgoálbmogiid eatnamiin ja territoriain. Dat sáhttá mielddisbuktit váikkuhusaid mat eai leat buoremusat álgoálbmogiidda. Seammás rahpá dat vejolašvuođa buoret birgejupmái nana ceavzilis ja rievttalaš hálddašeami bokte luondduresurssain. 

Árktalaš ráđđi

Sámediggi lea Norgga sáttagottis Árktalaš ráđis ja searvá SAO-čoahkkimiidda ja ministtarčoahkkimiidda. Lea ásahuvvon bargovuohki mas Sámediggepresideanta doallá oasi Norgga sáhkavuorus ministtarčoahkkimiin Árktalaš ráđis. Árktalaš ráđi čállingoddi gávdno Fram-guovddážis Romssas. 

Loga eanet: 

Barentsovttasbargu

Barentsovttasbargu vuođđuduvvui Girkonjárga-julggaštusa bokte 1983:s. Ođđa Girkonjárga-julggaštus mearriduvvui 2013:s. Barentsovttasbargu lea addán álgoálbmogiidda ja davvi regiovnnaide rolla ovttasbarggus Ruoššain. Barentsovttasbargu lea nannen sámi oktavuođadovddu Guoládatnjárgga sápmelaččaiguin. 

Loga eanet:

Eurohpauniovdna (EU)

Min deháleamos Eurohpahástalus lea seailluhit sámi beroštumiid EU ovdii. Ollu njuolggadusat ja direktiivvat bohtet EU-vuogádagas. Njuolggadusat ja direktiivvat biebmooadjebasvuođa ektui, šibitdoavtterpolitihkkii, fievrridanpolitihkkii, energiijapolitihkkii ja biraspolitihkkii váikkuhit sámi beroštumiide iešguđet dásis. 

Loga eanet:

Davviriikkalaš sámi ovttasbargu

Ruoŧa, Suoma ja Norgga eiseválddin lea leamaš ovttasbargu sámi gažaldagaid birra dan rájes go Davviriikkalaš ovttasbargoorgána sámi- ja boazodoallogažaldagaid váste vuođđuduvvui Gonagaslaš resolušuvnna bokte 1964:s. Dát ovttasbargoorgána lea leamaš oktavuohtaorgána ámmátdásis dán golmma riikka ráđđehusain diehtojuohkima ja digaštallamiid várás. Ovttasbargolávdegoddi heaittihuvvui 2001:s ja sadjái bođii Davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána sámi gažaldagaide mas maid lea ovddasteapmi sámedikkiin.

Jagi 2000 ásahuvvui bistevaš ovttasbargu gaskal sámediggepresideanttaid ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámeministariid gaskkas. Ministarat ja sámediggepresideanttat jeavddalaččat deaivvadit dieđiheames, ságaškuššamis ja meannudeames oktasaš sámi gažaldagaid. Ođđa Davviriikkaid ovttasbarggu mihttomearrin lea nannet ja ovdánahttit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbargu lea eahpeformála hámis, muhto lea lahkalaga čadnon Davviriikkaid Ministtarráđđái. Áššiid ráhkkaneami ja čuovvoleami doaimmaha sámi gažaldagaid Davviriikkaid ámmátolbmuidorgána. 

ON álgoálbmotvuoigatvuođat

Álgoálbmogiin lea riekti ollásit ávkkástallat vuđoleamos olmmošvuoigatvuođain mat leat dohkkehuvvon ON-šiehtadusas, máilmmijulggaštusas, riikkaidgaskasaš vuoigatvuođajulggaštusain dahje dábálaš geatnegahtti ja dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođain. 

Ovttastuvvon našuvnnat - ON

Sámediggi bargá máŋgga ON-orgána vuostá mat leat sihke Geneves ja New Yorkas, dása gullet maid Olmmošvuoigatvuođaráđđi ja váldočoahkkin. Dárbbu mielde lea Sámedikkis oktavuohta ON álgoálbmotvuoigatvuođaid earenoamášraportevrrain álgoálbmogiid vuoigatvuođaid váste, ON álgoálbmotáššiid bistevaš forumiin, ja ON ekspeartamekanismmain álgoálbmotvuoigatvuođaid váste. Dát golbma álgoálbmotmekanismma ovttastahttet áŋgiruššama álgoálbmotsuorggis riikkaidgaskasaččat.

Loga eanet: 

25.1.2016
Last ned

Sámedikki dieđáhus solidaritehta ja riikkaidgaskasaš barggu birra

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!