Sámedikki cealkámuš Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna mandáhttii

Odne lei liige dievasčoahkkin. Ášši mii meannuduvvui lei ášši 20/18 Sámedikki cealkámuš Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna mandáhttii. 35 áirasa dorjo cealkámuša. Fremskrittspartiet okta áirras jienastii vuostá. Dá lea Sámedikki mearrádus:

IMG_1580.JPG

Ođas: Almmuhuvvon , ođasmahtton

Sámediggi doarju dakkár kommišuvnna ásaheami mii galgá guorahallat assimilerema ja dan vearrivuođa mii lea čađahuvvon sámi ja kvena/NorggaSuoma álbmoga vuostá Norggas. Sámedikkis lea čuovvovaš cealkámuš kommišuvnna mandáhtii:

Kommišuvnna namma

Sámediggi evttoha ahte kommišuvnna namma galgá leat ”Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna”. Sámediggi atná evttohuvvon nama Kommišuvdna guorahallat dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid vuostá (dáruiduhttinkommišuvdna) unohassan ja heivetmeahttumin go dat sáhttá buktit boasttu assosiašuvnnaid. Sámediggi huigáša garrasit geavaheames dakkár nama mii lea vuođđuduvvon sátnái ”dáruiduhttin” dahje sisttisdoallá dan sáni. Sámediggi ii oainne makkárge siva dasa ahte dát proseassa galgá namuhuvvot earálágánin go proseassat mat leat juo čađahuvvon eará osiin máilmmis.

Rámmaeavttut

Sámediggi oaivvilda ahte ferte addojuvvot doarvái áigi ja resurssat dán prosessii sihkkarastin dihtii kvalitehta ja ahte doarvái vuđolaččat guorahallojuvvo assimileren ja dat vearrivuohta mii lea čađahuvvon sámi ja kvena/norggasuoma álbmoga vuostá Norggas. Áššesuorggi mohkkáivuohta ja viidodat gáibida ahte kommišuvnnas ferte leat guhkit áigerámma danne go kárten ja gieđahallan váldá áiggi. Deaŧalaš lea atnit muittus ahte assimilerenpolitihkas leat leamaš iešguđet váikkuhusat sámi álbmogii, sihke ovttaskasdásis ja joavkodásis máŋggaid buolvvaid. Danne lea deaŧalaš ahte plánejuvvo buorre ja árvvolaš proseassa. Sámediggi ballá ahte 2 jagi áigerámma maid Stuorradikki presideantagoddi evttoha ii leat doarvái. Sámediggi čujuha dasa ahte “Truth and Reconciliation Commission of Canada” geavahii guhtta jagi iežas bargui, ja sin bargu lei ráddjejuvvon riikka assimilerenhistorjjá dihto áššesuorgái.

Danne evttoha Sámediggi 4 jagi áigerámma. Sámediggi eaktuda ahte kommišuvdna oažžu vejolašvuođa áigerámma justeret jus nu lea dárbu.

Metoda

Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu duddjot luohttámuša ja oadjebas rámmaid kommišuvnna deaivvadeapmái ovttaskasaiguin, servodagaiguin ja sin historjjáid ektui. Danne gáibiduvvo kommišuvnnas dakkár apparáhta mas lea gelbbolašvuohta ja mii lea ráhkkanan, vai buot oassálastit fuolahuvvojit nu bures go vejolaš. Ollugiidda sáhttá vásihusaid birra muitaleapmi boktit garra dovdduid. Rávvejuvvo ahte kommišuvnnas lea lagas ovttasbargu Sámi Našuvnnalaš gealbobálvalusain (SÁNAG) barggustis. Sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta dárbbašuvvo deaivvadeamis sámi álbmogiin ja informánttaiguin. Kommišuvdna ferte maid atnit muittus ahte sámiin leat iešguđet vásáhusat assimilerenpolitihkain (geográfalaččat), ja vejolaš seanadanproseassat leat danne iešguđetlágánat. Kommišuvdna ferte vuhtiiváldit ahte ollu sápmelaččat iešguđet sivaid geažil eai háliit searvat dán bargui.

Sámediggái lea deaŧalaš ahte dát proseassa čađahuvvo nationála dásis, vai šaddá oktasaš eaiggátvuohta ja seamma áddejupmi historjái sihke eanetlohkoservodaga, sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid bealis. Kultuvra, media ja duođaštanguovddáš sáhtášedje leat mielde dahkamin olámuddui máhtu assimilerenpolitihka ja kommišuvdnabarggu birra olles álbmogii.

Sámediggi bidjá eaktun ahte kommišuvdna geahčada buot árvalusaid mat leat boahtán sámi servodagas gulaskuddamiin ja álbmotčoahkkimiin, ja ahte dat šaddet kommišuvnna bargovuođu oassin.

Kommišuvnna fáttát

Sámediggi atná dan mearrádusa ahte ásahit dán kommišuvnna, almmolaš dovddasteapmin dasa ahte ain dárbbašuvvojit doaibmabijut buhtadit stáhta assimilerenpolitihka váikkuhusaid. Sámediggi vuordá ahte Stuorradiggi bidjá dan vuođđun kommišuvnna ásaheamis.

Sámedikki mielas lea buorre go Stuorradikki presideantagoddi mandáhtaevttohusastis dovddasta ahte vearrivuohta sápmelaččaid vuostá lea dagahan háviid sámi álbmogii mat eai leat vel savvon. Sámediggái lea deaŧalaš ahte eiseválddit dovddastit ahte ovddeš assimilerenpolitihkka gávdno otná servodatstruktuvrrain. Sámediggi konstatere ahte dat dáhpáhuvvá earret eará mánáidgárdefálaldaga, skuvla- ja oahpponeavvofálaldaga, dearvvašvuođa-, sosiála- ja mánáidsuodjalusáššiid, kulturásahusaid, sámi ealáhusaid, giela ja luonddu- ja resurssahálddašeami gažaldagain. Dáid struktuvrraid váikkuhusat adnojuvvojit assimileremin ja duolbmumin, vaikke vel dat ii leat álo áigumuššan. Sámediggi dáhttu ahte dat boahtá čielgasit ovdan mandáhtas.

Stuorradikki presideantagotti mandáhtaevttohusas leat namuhuvvon máŋga ovdalis čađahuvvon doaibmabiju seanadeami várás, nu go ovdamearkka dihtii lágat ja ásahusat. Čuožžu earret eará ahte sámi álbmoga vuoigatvuođat leat nannejuvvon ollu lágaid ja ásahusaid bokte. Sámediggi áiddostahttá dás ahte sápmelaččat leat dušše muhtun muddui ožžon nannejuvvot iežaset vuoigatvuođaid dáid doaibmabijuid bokte. Dasto atná Sámediggi deaŧalažžan ahte maiddái ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštus (UNDRIP) namuhuvvo mandáhtas.

Kommišuvdna ferte čuvget makkár váikkuhusaid stáhta váilevaš dohkkeheapmi sápmelaččaid olmmoš- ja eamiálbmotvuoigatvuođain lea buktán ja ain buktá sápmelaččaide, sihke ovttaskas olbmui ja jovkui. Kommišuvnna mandáhta oassin ferte leat čilget guđe láhkái sápmelaččat historjjá čađa gitta otnážii leat massán eana- ja resursavuoigatvuođaid, maiddái resurssaide beassan, ja daid váikkuhusaid.

Dutkan ja vásáhusat orrot čájeheamen ahte sámi nissoniin ja albmáin leat iešguđet hástalusat dálá servodagas. Ovdamearkka dihtii lea čájehuvvon ahte sámi nissonat gillájit eanet veahkaválddi lagas gaskavuođain go nissonat servodagas muđui. Sámediggi oaivvilda ahte sáhttá leat buorre go kommišuvnna bargu duođaštuvvo ja čuovvuluvvo sohkabeale perspektiivvas.

Ollu vuoras olbmuide lea internáhtaeallin ja manahuvvon skuvla buktán heajos váikkuhusaid olles eallinahkái earret eará oahppovejolašvuođaid dáfus, bargoeallimii beassama dáfus, ja dagahan olbmo dillái vuolimus penšonistan.

Skuvla ásahussan lea leamaš guovddážis ja beaktil stáhta assimilerenpolitihkas, ja dasa ferte bidjat earenoamáš fuomášumi. Boahttevaš seanadanbarggus ferte leat guovddážis dat mo dálá ásahusain sáhtášii leat deaŧalaš rolla das ahte duddjot ja rievdadit guottuid ja lasihit máhtu sámi servodaga, kultuvrra, historjjá ja vuoigatvuođaid birra.

Sámediggi lea duhtavaš dainna go Stuorradikki presideantagoddi deattuha dárbbu geahčadit assimilerenpolitihka váikkuhusaid maiddá eanetlohkoservodahkii.

Sámediggi doarju dan ahte kommišuvnnas galgá leat mandáhta mannat guhkibui historjjálaš kártemis go dušše 1800-loguid rájes otnážii. Dat attášii kommišuvdnii buoret vuođu áddet assimilerenpolitihka historjjá ja duogáža. Vai ádde viidodaga ja dynamihka, de ferte kommišuvdna maiddái geahčadit mo stáhta, girku, riektelágádus ja akademiija leat ovttas doaibman assimilerenpolitihkas. Sámediggi lea duhtavaš dainna go Stuorradikki presideantagoddi čujuha sullasaš proseassaide Ruoŧa ja Suoma bealde. Sámediggi ávžžuha kommišuvnna geavahit rádjarasttideaddji perspektiivva ja ovttasbarggu.

Loahpahanmearkkašumit

Kommišuvdna berre árvvoštallat jeavddalaččat buktit oasseraporttaid Sámediggái ja Stuorradiggái, ja Sámediggi vuordá ahte bohtet oasseraporttat dán sámedigge- ja stuorradiggeáigodagas. Kommišuvdna sáhttá maid evttohit doaibmabijuid gaskan proseassa, go oaidná vejolašvuođa ja dárbbu dasa.

Sámediggi vuordá ahte Stuorradikki presideantagoddi čađaha konsultašuvnnaid Sámedikkiin, ja ahte juksojuvvo friija ja ovddalgihtii dieđihuvvon miehtan ovdalgo kommišuvnna loahpalaš mandáhta ja čoahkkádus mearriduvvo.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!